Uutta yliopistolakia on valmisteltu yhteistyössä sitä koskettavien tahojen, kuten SYL:n, kanssa jo useita vuosia. Nyt kun aletaan olla jo kalkkiviivoilla ja hallitus toi valmiin esityksen eduskuntaan tapahtui jotain jota ei ehkä osattu odottaa. Lakiesitystä nousi vastustamaan erinäisillä nimillä toimivia verkostoja, onpa jopa mukavasti ylioppilasliikkeen kanssa rimmaavaa yliopistoliikettä käytetty.

Lakiuudistuksen ympärillä käyty keskustelu on ollut laajalti värikästä ja värittynyttä. Yleisimpä argumentteja ovat olleet mm: “yritykset rahoittavat vain mediaseksikkäitä aloja”, “yliopiston hallitukseen tulee enemmistö elinkeinoelämälle” ja “opiskelijan asema tulee heikkenemään”. Yhteinen nimittäjä näiden kommenttien antajilla on yleensä myös “en ole kyllä itse lukenut lakiesitystä, mutta” tai “en ole täysin perehtynyt asiaan, mutta”. Asiasta tuntuu olevan liikkeellä enemmän tornihuhuja kuin laki sallii ja poliisi hyväksi katsoo.

Nykyään yliopistojen rahoituksesta noin 2/3 tulee opetusministeriön perusrahoituksena ja loput ns. täydentävästä rahoituksesta. Kotimaisten yritysten osuus kokonaispotista oli noin 5 % ja ulkomaisen rahoituksen (pl. EU-rahoitus) noin 1%¹, eli mistään varsin valtavasta ohjailevasta voimasta ei voida puhua. Perusrahoituksen määrää uudistuksessa ei olla laskemassa, sensijaan se sidotaan yliopistoindeksiin, joka tuo uutena asiana perusrahoitukseen indeksikorotukset.

Mitä tulee uusien yliopistojen hallintoon, on uusi laki siltä osin ns. puitelaki, eli se jättää yliopistoille itselleen nykyistä huomattavasti suuremman vallan järjestää hallintonsa itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän vuoksi hallintojohtosäännön kanssa tulee olla tarkkana. ISYY:n hallintojohtosääntöä valmistelevassa työryhmässä on opiskelijaedustus, ja vaikka nykyinen versio on tietyiltä osin aika kaukana tavoitteista niin suunta on oikea.

Itä-suomen yliopistolle on nimetty myös kollegio, kollegio on nimetty nykyisten yliopistojen hallitusten keskuudesta². Tämän kollegion tarkoituksena on kevään ja kesän aikana etsiä ne kaksitoista (12) nimeä, jotka muodostavat Itä-suomen yliopiston ensimmäisen hallituksen syksyllä.

Hallituksessahan tulee siis olemaan kuusi (6) ulkopuolista³, kaksi (2) professorikunnan, kaksi (2) muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja muuta henkilöstöä ja kaksi (2) opiskelijaa. Sisäisten ryhmien kesken toinen edustaja tulee Joensuusta ja toinen Kuopiosta. Yliopiston hallituksessa ja johtoryhmässä on käyty jo keskusteluita minkälaisia jäseniä me uuteen hallitukseemme haluamme, mutta loppuvaiheessa kokoonpano on täysin kollegion käsissä. Hallituksessa ei siis tule olemaan enemmistöä elinkeinoelämällä, ja ulkopuoliset jäsenet valitsemme me itse.

1. KOTA, 2007 (pdf) [↩]
2. KY:n ja JOY:n hallitusten 10.3.2009 hyväksymän siirtymäkausisopimuksen mukaan “Ensimmäinen yliopistokollegio valitaan nykyisten yliopistojen hallitusten varsinaisista ja varajäsenistä (poislukien rehtorit). Molempien hallitusten ao. ryhmät tekevät esityksen omista edustajistaan kollegion jäseniksi.” [↩]
3. Siirtymäkausisopimus: “Yliopistoyhteisön ulkopuoliset 6 hallituksen jäsentä edustavat monipuolisesti yhteiskuntaelämää ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden korekeatasoista ja laaja-alaista asiantuntemusta“ [↩]

Allaoleva teksti on julkaistu Uljaan numerossa 2/2009 puheenjohtajan palstana.

Elämme historiallisia aikoja. Koulutuspoliitikkoja viime vuodet puhuttanut korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen alkaa saada muotojaan – uusi yliopistolaki, uusi yliopisto ja siinä sivussa uusi ylioppilaskunta. Jopa pidempään mukana olleilla on välistä vaikea pysyä kartalla tässä muutosten sumassa, aina välillä huomaa pysähtyvänsä miettimään tuleeko joku muutos laista vai mistä. Toisaalta on myös jännittävää seurata pitkän suunnittelu- ja valmisteluprosessin konkretisoitumista pala palalta.

Uuden yliopistolain ja Itä-Suomen yliopiston rinnalla on rakennettu myös entistä upeampaa ylioppilaskuntaa. ISYY on jälleen kerran osoittanut miten ennakkoluulottomalla ja avoimella asenteella voidaan saavuttaa lähes mahdottomalta tuntuvia asioita. Viime vuoden maaliskuussa pidettiin ISYY-hankkeen työryhmien yhteinen aloitusseminaari Joensuussa, ja kuluneen vuoden aikana on päästy tilanteeseen, jossa vaalit ovat ovella ja yhteinen ylioppilaslehti on jo toisessa numerossaan. Olen erittäin iloinen, että avoimessa valmistelussa on voitu kartoittaa parhaita käytäntöjä molemmista ylioppilaskunnista ja valita uudelle ylioppilaskunnalle parhaat mahdolliset käytänteet ilman kiintiöintiä tai yliopistojen yhdistymisen aikana useita kertoja vastaan tullutta meille-teille – ongelmaa.

Miksi yliopistolaitosta pitää uudistaa? Onko muutos itsetarkoitus, dynaamisuus päivän sana? Itse koen, että uudistus jonka toteuttajina pääsemme etuoikeutetusti olemaan, on parasta mitä yliopistoille on tapahtunut pitkään aikaan. Edessä on kuitenkin vielä paljon työtä, ennen kuin pääsemme keräämään uudistuksen lupaamia hedelmiä. Onko Itä-Suomen yliopistossa tiukka keskitetty ylhäältä alaspäin saneleva johtamisjärjestelmä, vai onko meillä tilaa keskusteleville toimielimille kuten koulutussuunnittelutoimikunnille tai arviointi- ja kehitysneuvostoille ja laajemmalle hallinnolle? Yliopiston sisällä hyviä käytänteitä pitäisi pystyä vaihtamaan muutenkin kuin ylipäällikön päiväkäskyllä.

Kuten alussa totesin, elämme historiallisia aikoja. Muutokseen sisältyy aina mahdollisuus, myös mahdollisuus epäonnistumiseen. Uuden lain mukaan yliopiston hallituksesta puolet koostuu yliopistoyhteisön ulkopuolisista jäsenistä joiden valinta tulee olemaan keväällä nimitettävän yliopistokollegion vastuullisin ja vaativin tehtävä. Aktiivisten ja sitoutuneiden hallitusten jäsenten löytäminen tulee olemaan avainasemassa uuden lain toteutumisen kannalta, sillä ilman niitä kirjaukset paremmista yhteyksistä elinkeinoelämään ja ympäröivään yhteiskuntaan jäävät vain kauniiksi sanahelinäksi, retoriikaksi.

Kaikkien uudistusten myötä yliopistoille on tarjottu uusia mahdollisuuksia, mutta samalle meille yliopistoyhteisön jäsenille on asetettu valtava vastuu. Olemmeko me yliopistoyhteisönä valmiit kantamaan tämän vastuun?

Kuten Pauliina tuossa jo sopopuolen avausta iski, niin jatketaan siitä.

Olemme todellakin järjestämässä16.3. alkaen Kesäksi kuntoon-ohjelmaa. Tarkoituksena on tarjota ylioppilaskunnan jäsenille lisää mahdollisuuksia liikkua ja samalla hyödyntää kaikkea sitä tietotaitoa, mitä jäsenistöstä löytyy. Lähtökohtana on, että kaikki voivat osallistua riippumatta kuntotasosta tai liikuntakokemuksesta. Yritämme tarjota hyviä elämyksiä ja rakentaa yhteishenkeä jotta ihmiset voivat innostua omaehtoisesta liikkumisesta.

Olemme suunnitelleet, että säännöllisten ja ohjattujen viikottaisten liikuntavuorojen lisäksi järjestämme erilaisia työpajoja ja luentoja. Näiden aiheina voi olla mm. ruokavalion ja treeniohjelman rakentaminen, venyttelytekniikan harjoittelu tai vaikka kuntotestin järjestäminen.

Työpajoja ja luentoja järjestämme toiveiden ja palautteen mukaan, joten jos haluat lähteä mukaan ja jokin asia kiinnostaa, kerro siitä meille! Vielä paremmin, jos haluat itse tulla pitämään luentoa tai työpajaa, otamme kaiken avun vastaan.

Lisätietoja saa minulta: hannu.jaakkola<ät>kyy.fi

Hannu Jaakkola,

hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava.