Uutta yliopistolakia on valmisteltu yhteistyössä sitä koskettavien tahojen, kuten SYL:n, kanssa jo useita vuosia. Nyt kun aletaan olla jo kalkkiviivoilla ja hallitus toi valmiin esityksen eduskuntaan tapahtui jotain jota ei ehkä osattu odottaa. Lakiesitystä nousi vastustamaan erinäisillä nimillä toimivia verkostoja, onpa jopa mukavasti ylioppilasliikkeen kanssa rimmaavaa yliopistoliikettä käytetty.

Lakiuudistuksen ympärillä käyty keskustelu on ollut laajalti värikästä ja värittynyttä. Yleisimpä argumentteja ovat olleet mm: “yritykset rahoittavat vain mediaseksikkäitä aloja”, “yliopiston hallitukseen tulee enemmistö elinkeinoelämälle” ja “opiskelijan asema tulee heikkenemään”. Yhteinen nimittäjä näiden kommenttien antajilla on yleensä myös “en ole kyllä itse lukenut lakiesitystä, mutta” tai “en ole täysin perehtynyt asiaan, mutta”. Asiasta tuntuu olevan liikkeellä enemmän tornihuhuja kuin laki sallii ja poliisi hyväksi katsoo.

Nykyään yliopistojen rahoituksesta noin 2/3 tulee opetusministeriön perusrahoituksena ja loput ns. täydentävästä rahoituksesta. Kotimaisten yritysten osuus kokonaispotista oli noin 5 % ja ulkomaisen rahoituksen (pl. EU-rahoitus) noin 1%¹, eli mistään varsin valtavasta ohjailevasta voimasta ei voida puhua. Perusrahoituksen määrää uudistuksessa ei olla laskemassa, sensijaan se sidotaan yliopistoindeksiin, joka tuo uutena asiana perusrahoitukseen indeksikorotukset.

Mitä tulee uusien yliopistojen hallintoon, on uusi laki siltä osin ns. puitelaki, eli se jättää yliopistoille itselleen nykyistä huomattavasti suuremman vallan järjestää hallintonsa itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän vuoksi hallintojohtosäännön kanssa tulee olla tarkkana. ISYY:n hallintojohtosääntöä valmistelevassa työryhmässä on opiskelijaedustus, ja vaikka nykyinen versio on tietyiltä osin aika kaukana tavoitteista niin suunta on oikea.

Itä-suomen yliopistolle on nimetty myös kollegio, kollegio on nimetty nykyisten yliopistojen hallitusten keskuudesta². Tämän kollegion tarkoituksena on kevään ja kesän aikana etsiä ne kaksitoista (12) nimeä, jotka muodostavat Itä-suomen yliopiston ensimmäisen hallituksen syksyllä.

Hallituksessahan tulee siis olemaan kuusi (6) ulkopuolista³, kaksi (2) professorikunnan, kaksi (2) muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja muuta henkilöstöä ja kaksi (2) opiskelijaa. Sisäisten ryhmien kesken toinen edustaja tulee Joensuusta ja toinen Kuopiosta. Yliopiston hallituksessa ja johtoryhmässä on käyty jo keskusteluita minkälaisia jäseniä me uuteen hallitukseemme haluamme, mutta loppuvaiheessa kokoonpano on täysin kollegion käsissä. Hallituksessa ei siis tule olemaan enemmistöä elinkeinoelämällä, ja ulkopuoliset jäsenet valitsemme me itse.

1. KOTA, 2007 (pdf) [↩]
2. KY:n ja JOY:n hallitusten 10.3.2009 hyväksymän siirtymäkausisopimuksen mukaan “Ensimmäinen yliopistokollegio valitaan nykyisten yliopistojen hallitusten varsinaisista ja varajäsenistä (poislukien rehtorit). Molempien hallitusten ao. ryhmät tekevät esityksen omista edustajistaan kollegion jäseniksi.” [↩]
3. Siirtymäkausisopimus: “Yliopistoyhteisön ulkopuoliset 6 hallituksen jäsentä edustavat monipuolisesti yhteiskuntaelämää ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden korekeatasoista ja laaja-alaista asiantuntemusta“ [↩]