Kopo - Suomi

Alueellinen vaikuttavuus	Niin sanottu yliopistojen kolmas tehtävä. Opetuksen ja tutkimuksen rinnalle on noussut yliopiston merkitys alueella esimerkiksi työpaikkojen luojana.
Arvike	Opetuksen arviointi ja kehittämisneuvosto. Arvike työskentelee opetukseen liittyvien asioiden parissa. Sen tehtävänä on muun muassa kehittää opetuksen laadun arviointijärjestelmiä ja tiedottaa opetuksen arviointituloksista ja kehittämishankkeista. Puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori Sirpa Suntioinen.
Arviointiohjesääntö	Ohjeet arvioinnista ja tenttikäytännöistä. Löytyy opinto-oppaasta ja internetistä.
Budjettirahoitus	Yliopistojen OPM:ltä (opetusministeriöltä) saama budjettirahoitus koostuu perusrahoituksesta, hankerahoituksesta ja tuloksellisuusrahoituksesta.
Dekaani	Tiedekunnan toimintaa johtava henkilö, joka toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana. Dekaanin valitsee tiedekuntaneuvosto. Dekaanin ja varadekaanin on oltava professorin tai apulaisprofessorin virkaan nimettyjä henkilöitä.
Ennakkopalaveri	Opiskelijaedustajien kokoontuminen ennen kokousta. Auttaa opiskelijarintaman muodostamista kokouksessa.
Erillislaitos	Yliopiston laitos, joka ei ole minkään tiedekunnan alainen. Kuopion yliopistossa näitä ovat atk-keskus, oppimiskeskus, kielikeskus, kirjasto, koulutus- ja kehittämiskeskus sekä valtakunnallinen koe-eläinkeskus. Niiden toiminnasta on määrätty johtosäännössä.
Erillisrahoitus	Ei selkeästi määritelty termi. Voidaan käyttää tarkoittamaan hankerahoitusta, valtakunnalliseksi tehtäväksi määritellyn hankkeen rahoitusta tai korvamerkittyjä perusrahoituksen osaa.
Hallintojohtosääntö	Yliopiston toimintaa keskeisesti luotaava linjapaperi. Johtosäännöt ovat yliopistokohtaisia. Esimerkiksi koulutussuunnittelutoimikunnan, laitoksen johtajan, tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimivaltaa suhteessa toisiinsa määritellään johtosäännössä.
Hallopedi	Hallinnon opiskelijajäsen
Hankerahoitus	Osa yliopistojen OPM:ltä saamaa budjettirahoitusta tai yliopiston sisäisessä rahanjaossa jaettu erillinen rahoitusosa. Molemmissa tapauksissa haetaan erillisellä hakemuksella ja sitä myönnetään erilaisille ajanjaksoille.
Huippuyksikkö	Tarkoittaa korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA:n) esittämiä koulutuksen laatuyksiköitä (enintään 20 kpl), Suomen Akatemian (SA:n) nimeämiä tutkimuksen huippuyksiköitä (26 kpl), taiteen keskustoimikunnan esittämiä taiteellisen toiminnan huippuyksiköitä.
Kesu, kessu	Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
KKA	Korkeakoulujen arviointineuvosto. Valtakunnallinen OPM:n nimeämä riippumaton asiantuntijaelin, joka nimetään neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Kolmikanta	Käytäntö, jonka mukaan yliopiston monijäsenisissä hallintoelimissä on jäseniä kolmesta ryhmästä: professorit, ns. keskiryhmä (muut tutkijat ja opettajat sekä muu henkilökunta) ja opiskelijat.
Kopo	Koulutuspolitiikka. Ylioppilaskunnassa koulutuspoliittisista asioista huolehtivat ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspoliittinen vastaava ja koulutuspoliittinen sihteeri.
Kopo-lista	KYY:llä ja SYL:lla on sähköpostilistat ajankohtaiselle koulutuspoliittiselle keskustelulle. Jos haluat liittyä KYYn kopolistalle, ota yhteyttä koulutuspoliittiseen sihteeriin.
Kopo-sektoritapaaminen	Tapaaminen, jossa keskustellaan koulutukseen, opetukseen ja oppimiseen liittyvistä asioista. Usein myös vierailijoita kertomassa ajankohtaisista asioista. Tapaamisia pyritään järjestämään noin kerran kuussa ja ne ovat avoimia kaikille koulutuspolitiikasta kiinnostuneille ylioppilaskunnan jäsenelle.
Korvamerkintä	Jokin rahamäärä on osoitettu suoraan tietyn toiminnan rahoittamiseksi, eli korvamerkitty johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Yliopiston rahoituksessa on OPM:n taholta osoitettu tietty rahamäärä tietyn toiminnan rahoittamiseksi.
Koulutussuunnittelutoimikunta (=kosti)	Tiedekuntien asettama toimikunta, jonka tehtävänä on koulutuksen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen sekä opetussuunnitelmaesitysten valmistelu. Toimikausi on 3 vuotta.
Kustannuskerroin	Koulutusalat on luokiteltu kustannusluokkiin, joilla painotetaan alojen erityispiirteiden mukaisesti tutkintojen rahoitusta. Esim. lääketiede saa yhtä tutkintoa kohti suhteessa melko paljon rahoitusta laitevaltaisuutensa vuoksi.
Kv-kopo	KYY:n hallituksen jäsen, joka toimii sekä koulutuspoliittisella että kansainvälisten asioiden sektorilla.
KYY	Kuopion yliopiston ylioppilaskunta
Laatukäsikirja	Yliopiston laatujärjestelmä on kuvailtu laatukäsikirjoissa. Yliopistolla on yliopiston päälaatukäsikirja. Tiedekunnilla, laitoksilla, erillislaitoksilla sekä hallinnon osastoilla on omat laatukäsikirjansa.
Laitoksen johtaja	Johtaa laitosta ja toimiin laitosneuvoston puheenjohtajana.
Laitos	Oppiaineista koostuva tiedekunnan alainen yksikkö.
Mentorointi	Työ-elämän tuutorointia, jossa osapuolina ovat opiskelija ja työssä oleva valmistunut.
Opetuksen meritointijärjestelmä	Opetusasioiden (opetusnäytteet, opetuskokemus, pd-koulutus yms.) huomioon ottaminen virantäytössä.
OPH	Opetushallitus
Opiskelun tukipalvelut	Yliopiston ylläpitämät opiskelua tukevat palvelut, kuten kirjasto, kielikeskus ja oppimiskeskus.
OPM	Opetusministeriö
OpOKe-hanke	Opiskelijan ohjauksen kehittämis-hanke. Lisätietoja usean yliopiston yhteishankkeesta löytyy esimerkiksi Oppimiskeskuksen www-sivuilta.
Periferiayhteistyö	Pienempien yliopistojen (Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lappeenranta, Lappi, Oulu, Vaasa) ylioppilaskuntien välinen keskustelu- ja yhteistyöfoorumi.
Perusrahoitus	Yliopistojen OPM:ltä saaman budjettirahoituksen suurin osa, joka perustuu laskennalliseen malliin (tutkintotavoitteet / tutkintototeutumat /kustannuskertoimet)
SA	Suomen Akatemia
SYL	Suomen ylioppilaskuntien liitto. SYL järjestää koulutus- ja tapaamistilaisuuksia ylioppilaskuntien kopo- ja muiden sektorien toimijoille ja ajaa jäsentensä etuja valtakunnallisesti.
TDK	Tiedekunta. Tiedekunta koostuu saman tieteenalan laitoksista. Kuopion yliopistossa on 5 tiedekuntaa: farmaseuttinen, informaatioteknologian ja kauppatieteiden, luonnontieteiden ja ympäristötieteiden, lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Tiedekunnan hallinnosta vastaavat tiedekuntaneuvosto ja tiedekunnan dekaani.
Tiedekuntaneuvosto	Tiedekunnan ylin päättävä monijäseninen hallintoelin, joka vastaa tiedekunnan hallinnosta yhdessä dekaanin kanssa. Tiedekuntaneuvosto koostuu kolmikantaperiaatteen mukaisesti.
Tuloksellisuusrahoitus	Osa yliopistojen OPM:ltä saamaa budjettirahoitusta. Tuloksellisuus määritellään erityisin kriteerein. Myös yliopistojen sisäisissä rahanjakomalleissa voi olla tuloksellisuuskriteereitä.
Tulosneuvottelut	Yliopistojen OPM:ltä saama rahoitus pohjautuu kolmeksi vuodeksi kerrallaan käytäviin tulosneuvotteluihin. Tulosneuvotteluissa mm. määritellään yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet. Nykyinen kausi on 2004-2006, jonka neuvottelut käytiin v. 2003.
Tulosohjaus	Tulosohjaukseksi nimitetään 1990-luvulla käyttöön otettua mallia, jossa OPM:n yliopistolle jakama rahoitus perustuu tulostavoitteiden asettamiseen ja tulosten mittaamiseen. Tulosohjaus on herättänyt yliopistoissa ja ylioppilaskunnissa vahvaa kritiikkiä.
Tulossopimus	Tulosneuvottelun tuloksena on tulossopimus, johon on kirjattu tulosneuvottelussa tehdyt päätökset.
Tulosyksikkö	Yliopiston rahanjaossa käytetty hallinnollinen yksikkö.
Ulkopuolinen rahoitus	Muun kuin OPM:n budjetin perusteella yliopistolle tuleva rahoitus. Esim. Suomen Akatemian ja yritysten myöntämä tutkimusrahoitus on ulkopuolista rahoitusta.
Urapalvelut	Rekrytointipalvelut, eli työllistymistä edistävä palvelutoiminta yliopistossa. Rahoitettu vuodesta 1995 OPM:n myöntämällä erillisrahoituksella, joka on lopetettu vuodesta 2001.
Vaalikollegio	Kuopion yliopiston laaja toimielin, joka valitsee rehtorin ja vararehtorit aina viideksi lukuvuodeksi kerrallaan. Vaalikollegioon kuuluvat hallituksen, tiedekuntaneuvostojen ja A.I.V. –instituutin johtokunnan jäsenet, hallintojohtaja, toimistopäälliköt sekä erillisten laitosten johtajat.
Valtakunnallinen tehtävä	Hanke, joka on OPM:n hallinnonalan rahoituksessa määritelty rahoitettavaksi erikseen ns. valtakunnallisen tehtävän mandaatilla.
Vuoden opettaja	Yliopiston avajaisissa syksyllä palkittava opettaja. Palkinnon kriteerinä on mm. panostaminen opetuksen laatuun.
Yliopistoasetus	Yliopistolain ja sen voimaanpanosta annetun lain nojalla säädetty asetus, jossa säädetään tarkemmin yliopistojen toiminnasta (eli yliopistolain toimeenpanosta). Esim. dosentiksi nimittämisestä, lukuvuoden pituudesta ja opiskeluoikeuden hakemisesta. Yliopistoasetus sisältää myös joitakin yliopistoja koskevia erityissäännöksiä. Asetus löytyy osoitteesta: http://www.finlex.fi/ kun laitat hakusanaksi yliopistoasetus.